Sisältö on kuningas

"Pahimmassa tapauksessa sosiaalisen median ohjeistajilla ei ole edes omaa blogia"
Isokangas & Vassinen 2010


Olen loppusuoralla visuaalisen kulttuurikasvatuksen opinnoissa. Valmistun Aaltoyliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta luultavasti keväällä 2012.
Opintoni on suuntautunut digitaaliseen kuvailmaisuun ja mediakasvatukseen. Olen toiminut digitaalisen kuvailmaisun tuntiopettajana ja olen myöskin Taideteollisen korkeakoulun tieto- ja viestintäteknologian vastuuopettaja.


Olen ollut kiinnostunut kuvataideopettajien koulutuksen sisällöstä ja käytännöistä. Olen myöskin erittäin kiinnostunut kaiken kehittämisestä. Ajattelin, että lopputyö on hyvä tapa tehdä jonkinlainen hyödyllinen kehitysprojekti tai vastaava.


Tein ensin lopputyösuunnitelmaa tulevan tieto- ja viestintäteknologian opetuksen kehittämisestä, mutta käydessäni opetuksen mahdollisuuksia läpi edellisen opettajan, huomasin että hän oli jo toteuttanut monia ehdotuksia. Tähän lisättynä se, että kurssin tuntimääriä leikataan ennestään suppeasta määrästä sai minut tulemaan siihen päätökseen, ettei materiaalia ole tarpeeksi ja se ei ole tarpeeksi "oma juttuni" lopputyökseni.
Keskusteltuani aiheesta ohjaavan opettajani Marja Rastaan kanssa, hän ehdotti, että voisin lopputyöni puitteissa osallistua Taidepedagoginen Studio -projektiin, jossa koulutusohjelman lähellä olevia virtuaalisesti tapaavia ryhmiä kerättäisiin yhteen eräänlaiseen portaaliin. Tämän portaalin olisi toivottavaa johtaa myöskin mahdollisiin uusiin oppimisympäristöihin.


Tämän projektiin tiimoilta liityin Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman imago-työryhmään. Imago-työryhmässä pohdittiin juuri samoja näkyväksi tekemisen ja yhteistyön ongelmia. Ne olivat tulleet jälleen ajankohtaiseksi organisaatiomuutosten ja uusien nettisivujen takia. Ryhmässä puhuttiin taidekasvatuksen imagosta. Eli oliko sitä olemassa, kun osasto sulautettiin isommaksi Taiteen laitokseksi. Taidekasvatus -sanaparia ei esimerkiksi ole enää missään virallisessa yhteydessä. Taidekasvatuksen googlaamalla päätyy osaston vanhoille sivuille. Tämä ei työryhmän mukaan ollut toivottavaa. 


Ilmoille nousi siis koulutusohjelman imagon rakennus internetissä. Kuka tällaista työtä pystyisi tekemään? Julki lausuttuja asiasanoja olisi varmasti ainakin: dokumentointi, brändäys, kuvataideopettajuus, substanssi, viestintä täydennyskoulutus, opettajankoulutus.


Työryhmän kokouksessa päädyttiin siihen, että tämän aiheen alustaminen sopisi hyvin osaksi lopputyötäni. Kaikki, mitä olimme Taidepedagogisesta Studiosta puhuneet, näkyi selvästi tässä aiheessa. Imagotyön pohjustaminen on nimenomaan sitä työtä, mikä pitää tehdä ensiksi. Työryhmän tavoitteena on luoda ajatelma siitä, miten työtä voitaisiin jatkaa.


Tästä kehkeytyi alustava tutkimusaihe tai -tehtävä:
Muutosprosessissa olevan organisaation identiteetti/brandi/viestintäongelmat. 
Tavoitteena on saada luotua ehdotelma työn jatkamiselle ja kerätä ehdotelmasta palautetta.


Valitsin alustavaksi kirjallisuudeksi brändäykseen, yrityksen identiteettiin ja verkkosisältöön liittyviä opuksia. Keskustelimme Marjan kanssa siitä, miten meidänkin akateeminen yhteisö joutuu ottamaan huomioon yritysmaailmalle tuttuja termejä ja ajatuksia. Tämä onkin yksi hyvä aihe tutkielmassani käsiteltäväksi. Minun pitää tietysti ottaa huomioon nimenomaan meille tärkeät asiat. Eli se, mitä tarvitaan ja halutaan tehdä. Tällaisessa selvitystyössä on myöskin tärkeää, että on joka vaiheessa kontaktissa muihinkin toimijoihin. Eikä turhaan tee sellaisia asioita, jotka on jo tehty. En myöskään ole viestinnän ammattilainen, joten kaikki ajatukseni lähtee nimenomaan visuaalisen kulttuurikasvatuksen lähtökohdista


Aion käyttää tätä avointa blogia tutkimuspäiväkirjanani. Toivon, että kaikki, jotka ovat tekemisissä tutkielmani käsittelemissä organisaatioissa, tai muuten vaan kiinnostuneet kommentoisivat ajatuksiani joko suoraan tähän tai sähköpostitse osoitteeseen hjamsa_at_gmail_piste_com.


-Heikka